”Ei toi vauhti niin kummoselta näytä”, totesi asiantunteva
tamperelainen urheilukatsoja kunniastartin aikana, kun eliittiluokan ajajat
matelivat poliisiauton takana kunniastartissa Laukontorilta. Olin huolissani: Joku
jääkiekkokaupungin autoilijoista saattoi jopa pahoittaa pyöräkisan
aiheuttamasta liikenteenseisauksesta mielensä.
Vauhtiakin sitten kyllä aikaiseksi saatiin, kun vuorossa oli
mielestäni kevätkauden hienoin kisa Pyynikin vaativalla 3,5 kilometrin reitillä.
Kilpailu oli vaihtanut 31 vuoden jälkeen nimensä Fuji-Peloton GP:ksi. Katsomoon
oli kerääntynyt paikkakunnan ajajien omaisten lisäksi koko tamperelaisten
pyöräilyhenkisten ihmisten perinteinen kevätkatselmus. Täällähän aina kannustusta
riittää: ”ylemmäks”
Varsinainen 70 kilometrin kisa starttasi Pyynikin
näkötornilta. Vauhdilla lähdettiin matkaan ja meidän ajajista Mäkelän meno
päättyi ketjuhässäkkään heti ensimmäisellä kierroksella. Perinteisen alkukierrosten
intoilun jälkeen irtaantui kolmen miehen irtiotto: Kuopion Soutajien Rissasen raivoisaan
tykitykseen lähti mukaan Turun Urheiluliiton Simola ja Velocitorin Salermo.
Mukaan nousi väkisin myös meidän kuskeista Järvinen. Alkukierrosten irtiottoon
tiedettiin edellisvuosien perusteella kyllä varautua.
Pääjoukossa lähinnä Chebicin ukot virittelivät vuorovetoa.
Tällä reitillä isomman ryhmän tehokkaasti toimivan vuorovedon organisointi on kyllä
vaikeaa. Pääryhmän ero kärkiryhmään pysyi kuitenkin pitkään vain noin puolessa
minuutissa. Kärkiryhmä pieneni kisan puolivälissä yhdellä miehellä kun Järvinen
putosi yllättäen takaisin pääryhmään. Pääjoukon veto hieman hiipui ja ero
kärkeen revähti noin minuuttiin. Tosin missään vaiheessa ei tämän vuoden
kisassa kyllä maleksittu. Lisäksi harjulla puhaltanut sivutuuli toi kisaan
lisärasitusta kun näkötornin jälkeenkin joutui koville.
Järvinen yritti vielä loppupuolella kisaa yksin irtiottoa ja
yrittäjiä oli muitakin. Trikoon nousun jälkeinen tasainen osuus koitui taas
monen irtiottajan kohtaloksi, kun hapot iskivät ja tässä kohtaa täytyisi
kuitenkin pystyä ajamaan yksin kovaa. Pääjoukko pysyi yhtenäisenä, mutta
ryhmästä alkoi totutusti puolivälin jälkeen pudota liian kauan mittari
punaisella mukana roikkuneita. Viimeisellä kierroksella pääjoukosta irtaantui kolme
ajajaa muiden ihmetellessä tapahtunutta.
Kärjessä Salermo kiri kisan voittoon. Kuntokäyrä oli
edellisviikonlopun suorituskykyyn verraten ollut Pyynikin nousujakin jyrkempi.
Simola oli kisan toinen ja Rissanen kolmas. Kisa oli vauhdillisesti hyvää keskitasoa.
Ja yksi asia Pyynikillä on varma: kunto ratkaisee.
Tähän loppuun laittaisin tämän kisan vuoden 1983 voittajalle
Sepän Jutelle (10 kierrosta yksin irti ja voittoaika 1,46, ihan vaan vertailun
vuoksi) onnen toivotukset ja jaksamiset tuleviin koitoksiin.
PL
M-ELITE,
70 km
|
|||
1
|
Salermo
Marek
|
Team
Velocitor
|
1.49.09
|
2
|
Simola
Mika
|
Turun
Urheiluliitto
|
1.49.09
|
3
|
Rissanen
Jarmo
|
Kuopion
Soutajat
|
1.49.16
|
…….
11
|
Leppänen
Petri K.
|
Team
Continental
|
1.50.48
|
28
|
Hiltunen
Paavo
|
Team
Continental
|
1.54.22
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti