Hyypänlaakson ajot, Kauhajoki 1.7.2012

Hyypänlaakson ajoihin Kauhajoelle oli lähtöviivalle asettunut nelisenkymmentä eliteluokan ja M18 –luokan urhoa kilpailemaan 113 kilometrin matkalla. Sää oli viime vuosien perinteistä poiketen aurinkoinen. Toiveissa ollutta tuulta näytti peltoaukeilla olevan, joten Team Continentalin kaksikko lähti kolmiomaiselle reitille sivutuulia odotellen. Suhteellisen pienellä ajajajoukolla saatiin aikaan tämän vuoden vauhdikkain maantiekisa: kärkijoukon osalta kisan keskinopeus oli 43,4 km/h.

Kolmiomaisen reitin alkumatka ajettiin tämän vuoden eliten kisojen malliin, eli reippaasti tykitellen. Jotkut ryhmät ja ajajat saivat parhaimmillaan puolisen minuuttiakin etumatkaa, mutta kaikki irtiotot ajettiin kiinni. Tuuli oli alussa enimmäkseen vastaista. Reitin kääntyessä oikealle päästiin paremmin itse asiaan, eli saatiin aukeille osuuksille sivutuulta. Aurassa jauhettiin reipasta vauhtia ja irtiottoihin rynkyttäen. Itse yrittelin jyhkiä kovempaa yhden peltoaukean verran oikean pientareen vieressä asfaltin reunassa. Kärkeen näytti sen jälkeen revenneen 12 ajajan ryhmä. Tiimin kaksikko Järvinen ja Leppänen olivat mukana tässä ryhmässä. Vuoroveto pyöri tehokkaasti ja eroa pääjoukkoon syntyi 50 sekuntia.

Reitin kääntyessä jälleen oikealle päästiin myötätuulisosuudelle. Kolmisen kymppiä ennen maalia olleeseen Pyhävuoren, näille lakeuksille harvinaiseen, pitkään hivuttavaan nousuun rynkytti Kejo. Kärkiryhmään jäi seitsemän miestä. Molemmat meidän tiimin ukot olivat mukana. Ero seuraavaan ryhmään pysyi pitkään noin viidessäkymmenessä sekunnissa. Pari kymppiä ennen maalia Chebicin Manniselta meni rengas ja Koiviston Iskun Eskelinen hiipui kärkiryhmästä. Manninen sai kuitenkin kärkiryhmän kiinni ja kärjessä oli siis viimeiselle kympille lähdettäessä kuusi kuskia: Järvisen ja Leppäsen lisäksi Picaron Kejo, Chebicin Manninen, Kälviän Tarmon Koski sekä Probike-Giantin Kuuranne. Eroa takaa-ajavaan ryhmään oli jo parisen minuuttia.

Loppuselvittelyt aloitti loppumatkasta Kejo. Viimeiset kilometrit olivatkin sitten jatkuvaa Mannisen, Kejon ja Leppäsen tykittelyä. Myös matkalla syystä tai toisesta vetovuoroissa ajoittain spaaraillut Koski nyppäsi kerran. Ajattelin loppumatkan ajelusta päätellen, että jotkut irtiottoryhmän ukoista olisivat olleet kypsempiäkin, mutta ei: kaikilla näytti olevan ruuti kuivana. Loppusuoralle joukko tuli yhtenäisenä ja kiri lähti aika pienestä vauhdista. Voittajaksi kirissä selvisi Manninen. Koski oli toinen ja lopussa krampeista kärsinyt Järvinen oli kolmas. Ite olin viides. Kotimatkalle lähdettäessä moisen menestyksen jälkeen palkinnot (Järvisen pytty: h=3”, ei muita palkintoja) juuri ja juuri saatiin siis mahtumaan takakonttiin. Todettiin että ei näitä palkintojen takia kannata ajaa ja Leppänen houri jostain Pohjanmaan kisoista, kuten Teuvan kalustekortteliajoista 80-luvulla, missä pääpalkintona oli sohvakalusto.

Meillä oli irtiotossa miesylivoima, joten näillä sijoituksilla joukkueen johdon kuskeille antama lopputili olisi tosiasia. Tässä on huomioitava kuitenkin se, että kun on itse 50 % joukkueenjohdosta ja kun ei ole vielä sitä oikeatakaan tiliä saanut, niin eiköhän jatketa vanhaan malliin.

PL

Kuva. Patrik Karlström

Miehet Elite 113 km

1	Matti Manninen	KoiI	2:36:49
2	Olli Koski	KäTa	2:36:49
3	Henri Järvinen	Team Continental	2:36:49
4	Jori-Pekka Kuuranne	Team Probike-Giant	2:36:49
5	Petri Leppänen	Team Continental	2:36:49