Kisaraportti AHH maantieajo, Riihimäki 22.4.2012

”Tuntemattomissa kisamaastoissa ollaan.” Näin todettiin meidän autossa kun kohti Riihimäkeä käännyttiin. Hyvinkään Pyöräilijöiden järjestämä maantiecupin kisa järjestettiin mukavan vaihtelevalla reitillä Riihimäen maisemissa. AHH -maantieajon Elite -luokan 96 km:n koitos ajettiin Hausjärven keskustasta lähtien neljänä kierroksena. Kevätkeli pääsi yllättämään ajajat ja ryhmässä näkyi niin lyhythihaisia ajopaitoja kuin talviajotakkejakin.

Kisassa pidettiin hyvää vauhtia. Irtiottoihin pyrittiin alusta asti aktiivisesti. Myös kiinniajoa tehtiin tällä kertaa hyvällä vuorovedolla. Tosin maasto ei irtiottoryhmiä suosinut. Iso pääryhmä kun jyrää helpohkosti loivissa alamäissä pienemmät irtiottoryhmät kiinni. Kisan puolivälin jälkeen lähtenyt 7-8 ajajan irtiottoryhmä oli merkittävin irtiotto. Tosin pääjoukko jojotti aina välillä eron melkein kiinni, joten homma tuntui olevan pääjoukon hallinnassa. Viimeisellä kierroksella pääjoukko joko väsähti tai sitten alkoi säästellä kiriin ja ero kärkiryhmään pääsi venähtämään jo minuutiksi. Hiltusen Paavo alkoi tehdä pari kymppiä ennen maalia aktiivisesti vetotöitä ja irtiotto ajettiinkin sitten muutama kilometri ennen maalia kiinni.

Loppukiri käytiin tuttuun massakirityyliin. Porukka velloi koko tien leveydeltä ja vauhtia loivaan alamäkeen oli varmaankin kuusi kymppiä. Oman suomalaiskansallisen lisänsä kiriin toivat vastaan tulevat autot. Uskoisin että jopa Jackassin John Knoxvilleä olisi porukan keskellä meininki pelottanut. Varsinainen kiri aukesi sitten loivaan ylämäkeen. Homman vei nimiinsä vanhemmalla ikää kiritykiksi kehittynyt CCT:n Mika Vilen. Meidän porukan paras kirissä oli seitsemänneksi sijoittunut Samuel Halme ja ite sai kirissä jyhkittyä yhdeksänneksi.

Tästä vastaan tulevien autojen pysäyttämättä jättämisestä olen mouhonnut ennekin. Ajajaryhmä etuautoineen kun tulee vastaan liikenteessä, niin suomalainen ajattelee auton ratissa asian niin, että ”mitäs sukkahousumiehiä sieltä tulee, mähän saan ajaa tässä ja tää on mun kaista” ja korjaa vielä hiukan kohti keskiviivaa. Tuurilla mennään kisoissa edelleenkin. Siis, siihen asti kun sattuu jotain.

Team Continentalilla ei lopussa oikein taktiikka sovitusti pelannut, vaikka matkalla aktiivisesti ajettiinkin. Omakohtaista oppia tuli siitä että ajaminen perustuu myös hyvään muistiin: täytyy muistaa että uudet ketjut kun laittaa pyörään edellisiltana, niin ei pelaa kuluneella rissalla tuo vetopuoli, paitsi ne vähemmän kuluneet 11- ja 12-piikkiset. No, tulipahan ajettua voimaa. Kanttiinista ystävällisesti meille mukaan tarjotut myymättömät makkarat lämmittivät mieltä ja pelastivat reissun melkein plussan puolelle. Kovasti siis kiitosta vaan kisajärjestäjille ja erityisesti kanttiinin väelle. Jos vaikka ensi kerralla kisaan saisi yhdistetyn yleisen sarjan startin ja kilpailumatkaankin kierroksen tai pari lisää. Näin saataisiin aikaan vielä paremmat kisat ja ajajien kestävyys paremmin koetukselle. Maantiepyöräilyhän on kestävyyslaji.

PL

	M-Elite 96 km
1	Vilen Mika	CCT	2:17:15
2	Nurmi Roope	VCR	2:17:15
3	Toppari Jaakko	NCK / Rose	2:17:15
7	Halme Samuel	Team Continental	2:17:15
9	Leppänen Petri	Team Continental	2:17:15
24	Järvinen Henri	Team Continental	2:17:15
30	Hiltunen Paavo	Team Continental	2:17:15

55. TS-kortteliajot 15.4 2012

Lauantaina Hirvensalossa ajettua maantiekilpailua seurasi sunnuntain TS-korttelit. Kortteliajossa kierrettiin Aurajoen rantaa yli kilometrin lenkkiä 50 kertaa. Perinteikäs kilpailu oli kerännyt paikalle mukavasti yleisöä, mikä on hienoa näin ajajankin näkökulmasta. Sää oli edellispäivää parempi auringon pilkistäessä ja lämpötila noin tuplat verrattuna lauantain kisaan. Team Continental lähti kisaan vain kahdella parilla jalkoja, mutta kuskit olivat herkässä kunnossa.

Allekirjoittanut lähti kisaan avoimin mielin ja innokkaana. Lauantain kilpailu jäi väliin, kun pyörä sanoi sopimuksensa irti jo ennen lähtölaukausta. Olikin aika laittaa vanha kaveri sivuun ja kaivaa seuraavaksi päiväksi esiin upouusi Cervelo S5. Arvelin ratkaisun tapahtuvan samaan tapaan kuin edellispäivänä ja olin päättänyt, että hatkassa on oltava. Kilpailu alkoi tuttuun tapaan tykittelyllä. Alkuvaiheilla seurakaveri Paavo teki iskun ja allekirjoittanut perään. Mukaan tuli myös Mansner ja myöhemmin vielä viisi miestä lisää. Irtiottoryhmä karkasi pääjoukolta tasaisen tappavaa tahtia. Vetotöistä huolehti lähinnä TWD, Team Continental sekä vahva Latvialainen AlphaBaltic:n ajuri. Pääjoukko vedettiinkin sivuun 45 kierrosta ajaneena. Samoihin aikoihin viimeinen välikiri hajoitti hatkaporukan kahteen osaan. Kärkeen jäi neljä kuskia. Pökälä, Eskelinen, Savickis ja Team Continentalin Hiltunen.
Lopussa selvästi vahvin oli TWD:n Samuel Pökälä. Teamille sijat 4 ja 6.


1 Samuel Pökälä TWL 1:24:32
2 Martins Savickis Alpha Baltic 1:24:32
3 Jussi Eskelinen KoiI 1:24:32
4 Paavo Hiltunen Team Continental 1:24:47
5 Aku Silvénius TWL 1:25:30
6 Henri Järvinen Team Continental 1:25:30

Täydelliset tulokset


Kuva: Elisa Turunen


Kuva: Sanni-Sofia Suni

Simo Klimscheffskij`n muistoajot Turun Hirvensalossa 14.4.2012

Maantiecupin ensimmäinen osakilpailu ajettiin Turun Hirvensalossa. Perinteisellä neljän kilometrin reitillä on kilpailtu mm. M-18 sarjan etappikilpailuissa sekä ajettu hieman pidemmällä reitillä SM-maantieajoja. Ajettiinpa reitillä jo vuosikymmeniä sitten juniorien Jenkkiajojakin, joissa menestyksen kohdalle osuessa hampaiden reikiintyminen oli varmaa: palkintolaatikoiden sisällön saatatte arvata. Perinteitä reitillä siis riittää lähes Turun Kakskerran kierroksen malliin.

Kilpailun nimeen liittyen on syytä mainita, että turkulainen kansainvälisesti arvostettu pyöräilyvaikuttaja Simo Klimscheffskij vaikutti vahvasti mm. siihen, että Turku-Leningrad-etappiajoa ajettiin vuosina 1986-89. Kyseessä oli siis viikon mittainen etappiajo jokapäiväisine TV-lähetyksineen. Siis ihan oikeasti, Suomessa, voitteko kuvitella?

Keli oli Hirvensalomaisen viileä, joten ilman linimenttejä ei selvitty. Pukeutumistilojen lähes täydellisessä hiljaisuudessa tapahtuva linimenttien levittely ja pitkä vessajono kertoi siitä että useilla ajajilla kauden avauskilpailu näytti vetävän vatsan vikkelälle. Kisan päästarttiinkin kun oli luvassa peräti satakunta ilmoittautunutta. Starttiviivalla tulisi siis olemaan kuskeja ihan kansainvälisen pyöräkisan malliin.

72 kilometrin kisaan lähdettiin melko rauhallisesti ja sähläämättä. Ensimmäinen merkittävä irtiotto tapahtui ensimmäisellä kierroksella Turun Urheiluliiton ajajan tekemänä. Ensimmäisen kierroksen täyttyessä sitten TWD:n Rossi tykitti mäkeen allekirjoittaneen seuratessa. Turkulaisesta pyyhkäistiin ohi saman tien. Matkaa taitettiin kärjessä seuraavat kierrokset tasaisella vuorovedolla. Vauhti taisi olla kummallekin aika sopivaa. Rossin tapaisen kuskin kanssa on ilo olla irtiotossa: homma toimii. Pääjoukko otti iisisti ja eroa kärkikaksikkoon oli parhaimmillaan 45 sekuntia.

Puolen tunnin ajelun jälkeen allekirjoittanut vaihtoi mäen päällä keskiörattaalta ketjut yli ja sähläsi keskiövaihtajalla kikkaillessa ketjut vielä pahemmin solmuun. Rossi odotteli, mutta meikäläisen ketjut loikkivat (katselin kotona myöhemmin että yksi lenkki vääntyi) ja homma oli siinä. Itse ajelin ketjujen loikkiessa ja ihmettä odotellessa vielä kierroksen kestäneen Dura-Acen pakan kestotestin, mutta en saanut rattaita rikki. Rossi jatkoi kärjessä yksin.

Rossin seuraksi kärkeen nousi ensin yksi ajaja. Kolme muuta kuskia nousi kärkiporukkaan hetkeä myöhemmin. Viiden miehen kärki oli muodostunut. Kokoonpanossa oli sopivasti suurten joukkueiden ajajia. Viidellä miehellä hieman jo hiipunut kärkiporukan vauhti saatiin taas ylös. Viiden miehen ryhmällä jo ehtii peesissä vetovuorojen välissä palautuakin. Pääjoukko ei nähdäkseni taaskaan oikein organisoitua sitkeää vetotyötä saanut aikaan ja ero kärkeen alkoi kasvaa. Yksittäiset pitkät vedot eivät kiinniajoon vaadittavaa vauhtia pidä yllä. Homma alkoi olla siinä.

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ero kärkijoukon ja pääjoukon välillä oli jo yli kaksi minuuttia. Koko ajan irtiotossa mukana ollut Rossikin saatiin jo irtiottoporukan peesissä irvistämään. Tosin miehen treenimetodeita jossain määrin tuntien veikkaan että kesemmällä irvistävät miehen peesissä sitten muut. Sen verran kovassa vireessä mies on aikaisempiin vuosiin verrattuna tähän vuodenaikaan nähden. Pääjoukosta viimeisillä kierroksilla irtaantunut viiden miehen väliporukka oli parikymmentä sekuntia pääjoukon edellä.

Viimeistä kertaa mäkeä noustessa vahvimmaksi osoittautui TWD:n Pökälä. Itse veikkailin edellisien kierrosten perusteella kärkijoukon ilmeitä kahvimuki kourassa katsellessa (tuin TuUL:n pyöräilyä) vahvimmaksi Simolaa. TWD kuitenkin klaarasi homman.  Pökälältä kauden avaus on ollut vahva.

Team Continentalin mekaanikkoihmekaksikkoa ei onni suosinut. Ennen starttia Järvisen Henrin kahvassa vaihtajan mekanismi lopetti toimintansa. Mies jäi voimallisista kahvan elvytystoimista huolimatta varikolle. Itse taidan laittaa keskiörattaaseen alamäkipyörän ohjurilevyt kummankin puolen. Noooo, vastoinkäymisistä näyttämisenhalu ainakin lisääntyy, tai sitten ainakin vit...

	Elite, 72 km
1	Samuel Pökälä	TWL	1:48:40
2	Martins Savickis	Alpha Baltic	1:48:40
3	Valtteri Repo	Picaro	1:48:40
4	Mika Simola	TuUL	1:48:40
5	Jussi Rossi	TWL	1:49:33
6	Matiss Preimanis	Alpha Baltic	1:51:19

PL

Lattomeri-ajo, Pori, 9.4.2012

…..Jo joutui armas aika ja Lattomeriajo. Kotimainen maantiepyöräilykausi riipaistiin käyntiin Porilaisissa hiihtokisaolosuhteissa. Starttia siirrettiin tunnilla ja maalisuora oli siltikin yleisen sarjan startatessa vielä osin jäässä. Kisa ajettiin edestakaisella reitillä ja matka lyhennettiin satasesta noin 70 kilometriin.

Starttia odotellessa katselin auton ikkunasta tangossa suorana liehuvaa Suomen lippua. Siinä katsellessa päätin sitten laittaa hiilikuituvanteet pussiin ja laitoin varmuuden vuoksi pyörän alle lenkkivanteet. Ajattelin että olisi niillä paremmilla vanteilla kiva vielä myöhemminkin ajella, ehjänä.

Ja kyllähän se kisan alku melko levotonta sivuvastaisessa tuulessa ajoa olikin. Matka oli ilmeisesti sen verran lyhyt että kaikilla tuntui olevan tarve ryntäilyyn. Heti alussa neljänkymmenen starttiin uskaltautuneen joukosta irtaantui irtiottoporukka, joka teki menomatkalla töitä, ainakin pääjoukosta katsoen, hyvällä vuorovedolla. Takana pääjoukossa oli enemmän jarrumiehiä kuin vetomiehiä. Osa ajajista oli jo tässä vaiheessa kautta aloittanut ruudin säästämisen syksymmälle ja huilaili pääjoukon peesissä. Harvat organisoidut vetoyritykset tyrehtyivät osan porukasta harrastamaan vastatuuleen yksin tykittelyyn. Yksin tykittelyhän sotkee tehokkaasti vuorovedon tapaiset yritykset ja toimii aina hyvin irtiottoporukan hyväksi. Perinteiseen suomalaiseen 2000-luvun ajotapaan siis edettiin. Jostain syystä pyöräilyn perusajatus tasaisella sitkeällä vuorovedolla irtioton kiinni ajamisesta on Suomessa hieman päässyt sitten 90-luvun unohtumaan. Onneksi sitä sentään näkee vielä Eurosportilta tulevissa professionaalien kisoissa, niin ei pääse kuskit ihan ideasta vieraantumaan.

Takaisintulomatkalla pääryhmässäkin intouduttiin aika ajoin vetämään. Kärkiryhmä näyttikin olevan välillä saavutettavissa ja vain parikymmentä sekuntia pääjoukon edellä. Siinä sitten muutama ajaja simahtikin kärkijoukosta. Hetkelliset suvantovaiheet pääryhmän vedossa käänsivät homman kärkijoukon hyväksi. Pääjoukon ero kärkeen venähti tavoittamattomaksi. Pääjoukosta ajeli lopussa vielä muutamia ryppäitä irti kärkijoukon ja pääryhmän väliin.

Alusta asti irti ollut kärkiryhmä ratkoi kärkisijat. Lukumääräisesti isompien joukkueiden nenän edestä homman vei vakuuttavasti nimiinsä Simola. Kovassa kunnossa oleva ja hyväksi kirimieheksi tiedetty turkulainen vedettiin porukalla varmaan voittoon muiden irtiotossa mukana olleiden toimesta. Loppukirihän on Simolamaisessa iskussa olevalle kaverille lähinnä muodollisuus.

Omaa kulkua kuvasi vanha sanonta: Eikä mihkään! Melko raihnaista oli geriatrikon meno. Alussa oli siinä ja siinä ettei porukasta pudonnut. Keuhkoissakin poltti kuin ala-asteen hiihtokisoissa. No joo, kyllähän ne jalat siinä vähän sitten alkoivat muutaman väkisin tehdyn sivutuuliruhjomisen jälkeen jo vähän toimimaankin, lopussa. Eli kovaa ei päässyt, mutta hiljaakaan ei tajunnut mennä.

Lattomeriajolla takuuvarmoine sivutuulineen on paikkansa kisakalenterissa. Kiitokset siis järjestäjille, jotka sitkeästi Porin seudulla jaksavat kisoja järjestää. Ilman näitä Suomessa vähiin käyviä kilpailujen järjestäjiä ei ole myöskään pyöräilykilpailuja, eikä myöskään kilpapyöräilyä. Toivottavasti ensi vuonna taas ollaan lähtöviivalla keväisemmissä tunnelmissa isommalla osanottajamäärällä. Idea yleisen sarjan startista on hyvä idea näissä keväisissä maantiekisoissa. Ja jos vielä saisi toivomuksen esittää, niin voisihan se kilpailumatka olla maantiepyöräilyn henkeen sopivasti hieman pidempikin kuin se satanen. Ehkä se myös toisi tiettyä rauhallisuutta ryhmässä ajamiseen ja auttaisi ajajia paremmin jokakeväisen kisatuntuman hakemisessa.

14. Lattomeri-ajo, 9.4.2012 Pori

Miehet yleinen -luokka n. 70 km

1 Mika Simola TuUL 1.38.35

2 Mikael Myllymäki CCH/CycleCenterTeam sa

3 Samuel Pökälä TWL sa

4 Jussi Eskelinen KoiIsku sa

…..

13 Petri Leppänen Team Continental 1.40.21

PL