maanantai 16. huhtikuuta 2012

Simo Klimscheffskij`n muistoajot Turun Hirvensalossa 14.4.2012


Maantiecupin ensimmäinen osakilpailu ajettiin Turun Hirvensalossa. Perinteisellä neljän kilometrin reitillä on kilpailtu mm. M-18 sarjan etappikilpailuissa sekä ajettu hieman pidemmällä reitillä SM-maantieajoja. Ajettiinpa reitillä jo vuosikymmeniä sitten juniorien Jenkkiajojakin, joissa menestyksen kohdalle osuessa hampaiden reikiintyminen oli varmaa: palkintolaatikoiden sisällön saatatte arvata. Perinteitä reitillä siis riittää lähes Turun Kakskerran kierroksen malliin.
Kilpailun nimeen liittyen on syytä mainita, että turkulainen kansainvälisesti arvostettu pyöräilyvaikuttaja Simo Klimscheffskij vaikutti vahvasti mm. siihen, että Turku-Leningrad-etappiajoa ajettiin vuosina 1986-89. Kyseessä oli siis viikon mittainen etappiajo jokapäiväisine TV-lähetyksineen. Siis ihan oikeasti, Suomessa, voitteko kuvitella?
Keli oli Hirvensalomaisen viileä, joten ilman linimenttejä ei selvitty. Pukeutumistilojen lähes täydellisessä hiljaisuudessa tapahtuva linimenttien levittely ja pitkä vessajono kertoi siitä että useilla ajajilla kauden avauskilpailu näytti vetävän vatsan vikkelälle. Kisan päästarttiinkin kun oli luvassa peräti satakunta ilmoittautunutta. Starttiviivalla tulisi siis olemaan kuskeja ihan kansainvälisen pyöräkisan malliin.
72 kilometrin kisaan lähdettiin melko rauhallisesti ja sähläämättä. Ensimmäinen merkittävä irtiotto tapahtui ensimmäisellä kierroksella Turun Urheiluliiton ajajan tekemänä. Ensimmäisen kierroksen täyttyessä sitten TWD:n Rossi tykitti mäkeen allekirjoittaneen seuratessa. Turkulaisesta pyyhkäistiin ohi saman tien. Matkaa taitettiin kärjessä seuraavat kierrokset tasaisella vuorovedolla. Vauhti taisi olla kummallekin aika sopivaa. Rossin tapaisen kuskin kanssa on ilo olla irtiotossa: homma toimii. Pääjoukko otti iisisti ja eroa kärkikaksikkoon oli parhaimmillaan 45 sekuntia.
Puolen tunnin ajelun jälkeen allekirjoittanut vaihtoi mäen päällä keskiörattaalta ketjut yli ja sähläsi keskiövaihtajalla kikkaillessa ketjut vielä pahemmin solmuun. Rossi odotteli, mutta meikäläisen ketjut loikkivat (katselin kotona myöhemmin että yksi lenkki vääntyi) ja homma oli siinä. Itse ajelin ketjujen loikkiessa ja ihmettä odotellessa vielä kierroksen kestäneen Dura-Acen pakan kestotestin, mutta en saanut rattaita rikki. Rossi jatkoi kärjessä yksin.
Rossin seuraksi kärkeen nousi ensin yksi ajaja. Kolme muuta kuskia nousi kärkiporukkaan hetkeä myöhemmin. Viiden miehen kärki oli muodostunut. Kokoonpanossa oli sopivasti suurten joukkueiden ajajia. Viidellä miehellä hieman jo hiipunut kärkiporukan vauhti saatiin taas ylös. Viiden miehen ryhmällä jo ehtii peesissä vetovuorojen välissä palautuakin. Pääjoukko ei nähdäkseni taaskaan oikein organisoitua sitkeää vetotyötä saanut aikaan ja ero kärkeen alkoi kasvaa. Yksittäiset pitkät vedot eivät kiinniajoon vaadittavaa vauhtia pidä yllä. Homma alkoi olla siinä.
Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä ero kärkijoukon ja pääjoukon välillä oli jo yli kaksi minuuttia. Koko ajan irtiotossa mukana ollut Rossikin saatiin jo irtiottoporukan peesissä irvistämään. Tosin miehen treenimetodeita jossain määrin tuntien veikkaan että kesemmällä irvistävät miehen peesissä sitten muut. Sen verran kovassa vireessä mies on aikaisempiin vuosiin verrattuna tähän vuodenaikaan nähden. Pääjoukosta viimeisillä kierroksilla irtaantunut viiden miehen väliporukka oli parikymmentä sekuntia pääjoukon edellä.
Viimeistä kertaa mäkeä noustessa vahvimmaksi osoittautui TWD:n Pökälä. Itse veikkailin edellisien kierrosten perusteella kärkijoukon ilmeitä kahvimuki kourassa katsellessa (tuin TuUL:n pyöräilyä) vahvimmaksi Simolaa. TWD kuitenkin klaarasi homman.  Pökälältä kauden avaus on ollut vahva.

Team Continentalin mekaanikkoihmekaksikkoa ei onni suosinut. Ennen starttia Järvisen Henrin kahvassa vaihtajan mekanismi lopetti toimintansa. Mies jäi voimallisista kahvan elvytystoimista huolimatta varikolle. Itse taidan laittaa keskiörattaaseen alamäkipyörän ohjurilevyt kummankin puolen. Noooo, vastoinkäymisistä näyttämisenhalu ainakin lisääntyy, tai sitten ainakin vit...


Elite, 72 km






1
Samuel Pökälä
TWL
1:48:40
2
Martins Savickis
Alpha Baltic
1:48:40
3
Valtteri Repo
Picaro
1:48:40
4
Mika Simola
TuUL
1:48:40
5
Jussi Rossi
TWL
1:49:33
6
Matiss Preimanis
Alpha Baltic
1:51:19

PL

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Lattomeri-ajo, Pori, 9.4.2012

…..Jo joutui armas aika ja Lattomeriajo. Kotimainen maantiepyöräilykausi riipaistiin käyntiin Porilaisissa hiihtokisaolosuhteissa. Starttia siirrettiin tunnilla ja maalisuora oli siltikin yleisen sarjan startatessa vielä osin jäässä. Kisa ajettiin edestakaisella reitillä ja matka lyhennettiin satasesta noin 70 kilometriin.

Starttia odotellessa katselin auton ikkunasta tangossa suorana liehuvaa Suomen lippua. Siinä katsellessa päätin sitten laittaa hiilikuituvanteet pussiin ja laitoin varmuuden vuoksi pyörän alle lenkkivanteet. Ajattelin että olisi niillä paremmilla vanteilla kiva vielä myöhemminkin ajella, ehjänä.

Ja kyllähän se kisan alku melko levotonta sivuvastaisessa tuulessa ajoa olikin. Matka oli ilmeisesti sen verran lyhyt että kaikilla tuntui olevan tarve ryntäilyyn. Heti alussa neljänkymmenen starttiin uskaltautuneen joukosta irtaantui irtiottoporukka, joka teki menomatkalla töitä, ainakin pääjoukosta katsoen, hyvällä vuorovedolla. Takana pääjoukossa oli enemmän jarrumiehiä kuin vetomiehiä. Osa ajajista oli jo tässä vaiheessa kautta aloittanut ruudin säästämisen syksymmälle ja huilaili pääjoukon peesissä. Harvat organisoidut vetoyritykset tyrehtyivät osan porukasta harrastamaan vastatuuleen yksin tykittelyyn. Yksin tykittelyhän sotkee tehokkaasti vuorovedon tapaiset yritykset ja toimii aina hyvin irtiottoporukan hyväksi. Perinteiseen suomalaiseen 2000-luvun ajotapaan siis edettiin. Jostain syystä pyöräilyn perusajatus tasaisella sitkeällä vuorovedolla irtioton kiinni ajamisesta on Suomessa hieman päässyt sitten 90-luvun unohtumaan. Onneksi sitä sentään näkee vielä Eurosportilta tulevissa professionaalien kisoissa, niin ei pääse kuskit ihan ideasta vieraantumaan.

Takaisintulomatkalla pääryhmässäkin intouduttiin aika ajoin vetämään. Kärkiryhmä näyttikin olevan välillä saavutettavissa ja vain parikymmentä sekuntia pääjoukon edellä. Siinä sitten muutama ajaja simahtikin kärkijoukosta. Hetkelliset suvantovaiheet pääryhmän vedossa käänsivät homman kärkijoukon hyväksi. Pääjoukon ero kärkeen venähti tavoittamattomaksi. Pääjoukosta ajeli lopussa vielä muutamia ryppäitä irti kärkijoukon ja pääryhmän väliin.

Alusta asti irti ollut kärkiryhmä ratkoi kärkisijat. Lukumääräisesti isompien joukkueiden nenän edestä homman vei vakuuttavasti nimiinsä Simola. Kovassa kunnossa oleva ja hyväksi kirimieheksi tiedetty turkulainen vedettiin porukalla varmaan voittoon muiden irtiotossa mukana olleiden toimesta. Loppukirihän on Simolamaisessa iskussa olevalle kaverille lähinnä muodollisuus.

Omaa kulkua kuvasi vanha sanonta: Eikä mihkään! Melko raihnaista oli geriatrikon meno. Alussa oli siinä ja siinä ettei porukasta pudonnut. Keuhkoissakin poltti kuin ala-asteen hiihtokisoissa. No joo, kyllähän ne jalat siinä vähän sitten alkoivat muutaman väkisin tehdyn sivutuuliruhjomisen jälkeen jo vähän toimimaankin, lopussa. Eli kovaa ei päässyt, mutta hiljaakaan ei tajunnut mennä.

Lattomeriajolla takuuvarmoine sivutuulineen on paikkansa kisakalenterissa. Kiitokset siis järjestäjille, jotka sitkeästi Porin seudulla jaksavat kisoja järjestää. Ilman näitä Suomessa vähiin käyviä kilpailujen järjestäjiä ei ole myöskään pyöräilykilpailuja, eikä myöskään kilpapyöräilyä. Toivottavasti ensi vuonna taas ollaan lähtöviivalla keväisemmissä tunnelmissa isommalla osanottajamäärällä. Idea yleisen sarjan startista on hyvä idea näissä keväisissä maantiekisoissa. Ja jos vielä saisi toivomuksen esittää, niin voisihan se kilpailumatka olla maantiepyöräilyn henkeen sopivasti hieman pidempikin kuin se satanen. Ehkä se myös toisi tiettyä rauhallisuutta ryhmässä ajamiseen ja auttaisi ajajia paremmin jokakeväisen kisatuntuman hakemisessa.

14. Lattomeri-ajo, 9.4.2012 Pori

Miehet yleinen -luokka n. 70 km

1 Mika Simola TuUL 1.38.35
2 Mikael Myllymäki CCH/CycleCenterTeam sa
3 Samuel Pökälä TWL sa
4 Jussi Eskelinen KoiIsku sa
…..
13 Petri Leppänen Team Continental 1.40.21

PL

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Kauden availua

Samuel ehti jo käydä voittamassa Wattbiken suomenmestaruuden.

Samuel Halme, Wattbiken Suomen mestari 2012. Kuva Wattbike Finland.

Muut vasta availevat kauttaan, ohjelmassa tässä vaiheessa leirityksiä. Tien päällä Mallorcalla ovat kohta ainakin Henri, Petri, Samuel ja Paavo. Petrillä lienee edellisestä reissusta aikaa noin 20 vuotta. Saattaa tulla vastaan muutama tie "joka oli ennen soratietä". Myöhemmin saarella käväisee myös ikinuori J. Mäkelä.

Toivotaan, että kevät etenee miesten leireillessä ja päästään siivuttamaan kotisuomessa kuiville baanoille. Eihän kisakauden avaukseen ole enää edes kauan.

torstai 5. tammikuuta 2012

Junnun vuosi 2011

Vuosi 2011 sisälsi pyöräilyn osalta monia uusia asioita. Ensimmäinen kausi Elitessä, ensimmäinen harjoitusleiri ulkomailla (Mallorcalla), ensimmäinen kilpailu ulkomailla (Saarenmaa Velotuur), ensimmäiset murretut luut ja ensimmäinen mitsku.

Aloitin tammikuussa harjoittelun tulevaa kautta varten. Motivaatio ja innostus olivat huipussaan, koska halusin pärjätä SM-tason karkeloissa. Ensimmäinen kausi Elitessä jännitti, enkä osannut asettaa itselleni menestystavoitteita. Tavoite oli lähinnä kerätä roppakaupalla kokemusta.
Kevään Mallorcan leiri sujui mallikkaasti. Kahden viikon aikana tuli enemmän tunteja ja kilometreja kuin koskaan aikaisemmin. Oli hienoa päästä ajamaan erilaisissa maisemissa; mäkeä, tuulta ja tasaista riitti. Leiristä selvittiin ja palauduttiin loistavasti.
Kisat Suomessa sujuivat hyvin. Pysyin porukassa ja sain ensimmäiset mitallini, jotka lisäsivät motivaatiota entisestään.
Pieniltä takaiskuilta ei kuitenkaan vältytty. Kesäkuun Porvoon ajoissa väistin tötöilleitä kuskeja pientareelle, mutta väistöliikkeeni ei aivan onnistunutkaan. Mursin tilanteessa pari kylkiluuta (joka selvisi minulle vasta Saarenmaalta palattuani) ja sain useita ruhjeita käsiini ja jalkoihini. Päätin kuitenkin etten anna kivun haitata ja lähdin jo seuraavana yönä kohti Saarenmaata. Jännitti, pystynkö ajamaan, mutta ruhjeista huolimatta pyöräily oli lähes kivutonta. Velotuur ajettiin kunnialla läpi ja reissusta jäi hyvät fiilikset.

Kauden onnistumiset:
Hyypänlaakso maantie 2.
Allatum-maantie 3.
Kortteli SM 4.

Tulevalla kaudella on tarkoitus kerätä enemmän tunteja. Harjoitella laadukkaammin ja järjestelmällisemmin. Kerätä lisää kokemusta. Ajaa monta hyvää starttia. Päästä kilpailemaan Suomen ulkopuolella.

-HJ

maanantai 12. joulukuuta 2011