maanantai 1. heinäkuuta 2013

SM-MAANTIE ELITE/U23, PORI, NOORMARKKU 30.6



Sunnuntaina oli vuorossa Porin SM-kisaviikonlopun viimeinen startti, joka oli tälläkin kertaa Eliten ja U-23-luokan mittelö. Porin Noormarkkuun oli luonnollisesti saapunut Suomen parhaat ajajat kilpailemaan himoitusta siniristipaidasta. Lähtöön oli ilmoittautunut 92 ajajaa kilpailemaan SM-mitaileista 181 km matkalla, jossa kierrettiin n. 12km kierrosta yhteensä 15 kertaa. Kisareitti oli kumpuileva ja varsin mutkikas reitti, sisältäen monia jarrutteluja ja kiihdytyksiä ulos mutkista. Reitti oli siis ehdottomasti suosiollinen irtiotoille, sillä näköyhteys takaa-ajajilla oli parhaimmillaan vain Vt23:lla, noin puolen minuutin luokkaa. Tiedostimme tämän palaverissa ennen starttia ja sovimme, että alkuirtiotoissa meidän on oltava mukana. Huolimatta muutaman ajajan kärsineen sitkeästä kesäflunssasta, kauden pääkilpailuun osallistui meiltä tietysti täysi roosteri: Hokka, Järvinen, Koski, Lehtimäki, Leppänen, Mäkelä ja Onnela.

Kisa Suomen mestaruudesta alkoi heti räväkästi, niin kuin sen luonteelle sopiikin, ja vain muutaman kilometrin jälkeen startista ensimmäinen irtiotto päästettiin irtautumaan pääjoukosta. Hatkaporukka muodostui neljästä ajajasta: Koiviston Iskun Martikainen, TWL:n Kahila, TuUl:n Simola ja meidän tiimimme Järvinen. Pääjoukossa hieman hidasteltiin ja kärkiryhmä pääsi hyvin nopeasti pois näkyvistä ja parhaimmillaan eroa tuli noin pari minuuttia pääjoukkoon. Pääjoukossa ajettiin sahaten, välillä iskettiin kovaa ja välillä mentiin hiljakseen. Kolmannella kierroksella alkoi tapahtua, vauhtia nostettiin ja letka venyi. Kun n. 40km oli ajettu, monien irtiottoiskujen jälkeen pääjoukosta poistuivat TWD-Länkenin Veikkanen, Pökälä ja Paavo Paajanen sekä Kuopion Soutajien Rissanen ja Turun Urheiluliiton Virtanen. Tässä väliporukassa olisi pitänyt ehdottomasti olla meidänkin joukkueestamme miehitystä, jotta olisimme saaneet Järviselle tukea kärkiryhmään. Pääjoukossa herättiin aivan liian myöhään, eikä kunnollista yhtenäistä vetoa saatu aikaiseksi riittävän ajoissa, kun väliporukkaan oli vielä jonkinlainen näköyhteys. Väliporukasta löytyi sen verran hyvin jalkaa, että ei mennyt aikaakaan, kun he ajoivat 4 hengen kärkiporukan kiinni. Kutakuinkin n. 70 km kohdalla kärkeen oli muodostunut 9 ajajan porukka, joka nopeasti kasvatti eroa pääjoukkoon.

Kuva: Samu Laine
 

Pääjoukossa ajo tasaantui. Ajoittain oli jonkin näköisiä irtiottoyrityksiä, mutta ne ajettiin helposti kiinni. Kun kärkiryhmän ero pääjoukkoon kasvoi yli neljän minuutin, alkoi näyttää selvältä, että SM-mitalit ratkottaisiin 9 ajajan kesken. Matkamittarin näyttäessä n. 110km, vaihdoimme Leppäsen kanssa muutaman sanan kisan tuoksinnassa. Molemmat tietysti vain toivoimme, että Henri kestää loppuun saakka kova vauhtisessa kärkiryhmässä. Eikä ajajien olotilaa tehnyt yhtään helpommaksi se, että aurinko porotti täydeltä laidalta ja nesteet poistuivat kropasta vähintäänkin samaa tahtia kuin kerkesi juoda.  Samassa pikapalaverissa Pete antoi vielä ohjeen, että loppua kohden mukaan irtiottoihin, sillä hyviä sijoituksia olisi vielä tarjolla.

Kuva: Samu Laine


Noin 140 km kohdalla alkoi kärkiryhmässä tapahtua harvennusta. Sen uhreiksi joutuivat Järvinen, Virtanen ja Kahila. Nämä ajajat ajettiin takaisin pääjoukkoon toiseksi viimeisellä kierroksella. Kärkiryhmään jäi kuusi kuskia. Näistä vahvimmat eli Veikkanen ja Paajanen ratkaisivat SM-kultamitalin keskenään irtautuen muista viimeisellä kierroksella. Voiton vei TWD-Länkenin Jussi Veikkanen ennen saman seuran Paajasta. SM-pronssi ratkaistiin neljän ajajan loppukirissä, jonka vei Turun Urheiluliiton Simola. Meidän joukkueen parhaasta sijoituksesta vastasi SM-maantiellä Hokka, 12., joka nousi mukaan 4 hengen irtiottoon viimeisen kierroksen kaupunkiosuudella. Tähän väliporukkaan nousi vielä lisäksi kolme muuta ajajaa. Tämä 8 ajajan väliporukka ajoi maaliin kärkiryhmien jälkeen ja ratkaisi järjestyksensä loppukirissä. 

Kuva: Samu Laine


Meidän joukkueemme suorituksesta: Tietenkään lopputulokseen emme voi olla tyytyväisiä, koska mitalista lähdimme taistelemaan. Kuitenkaan liian pettyneitä emme voi olla, Järvisen Henri teki kovan päivätyön irtiotossa ollen irti 140km SM-maantiellä. Harmi homma, että se ei tuottanut vielä tänä vuonna sitä odotettua. Tiimimme ajoi aktiivisesti pääjoukossa, mutta se yksi ”nukahdus”, kun takaa-ajoporukka ammattimiesten toimesta poistuivat pääjoukosta, oli harmittava. Menestyminen SM-kisoissa vaatii monen asian onnistumista, niin taktiikka puolella, tiimityössä ja tietysti suorituskyvyssä.

Kaiken kaikkiaan Porissa jälleen näytettiin rutinoituneen varmalla otteella, kuinka hyvät kisat järjestetään: hyvä reittivalinta ja toimivasti järjestetty liikenteenohjaus. Positiivista oli myös huomata, että yleisöäkin oli jonkin verran kannustamassa.  Ainoana miinuksena järjestäjille on, että edes SM-maantiellä tulisi olla väliaika-infoa muuallakin kuin pelkästään maalisuoralla, joka säännöllisesti antaisi ajajille tietoa aikaeroista.

 JH

Tulokset:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti