Meidän tiimimme Visillatalot-Riofrio Caviar-Continental koki hieman kovia, kun sairaudet olivat kaataneet kovakuntoisimmat petiin ja kannustusjoukoiksi. Meiltä kisaan lähti kuitenkin pieni, mutta iskukykyinen ryhmä mukaan taistoon: Henkka, Olli, Jouko ja allekirjoittanut. Meistä jokaiselle kortteliajon salat olivat selvillä. Meillähän oli porukassa kaksi kyseisen matkan mestaria menneiltä vuosilta täydennettynä nuoruuden innolla ja hulluudella. Mestaruus oli siis ainoa oikea tavoite tälle porukalle.
Taktiikka oli selkeä, hereillä on oltava alusta asti ja mukana menossa kun tapahtuu. Edellisten vuosien mestarit Martikainen, Salermo, sekä ammattilaispolkija Paajanen tulisivat olemaan korkealla tuloksissa ja näitä kavereita on pakko pitää ekstra-silmällä.
Kilpailu lähti todella rajulla vauhdilla liikkeelle ja sitä se oli koko matkan. Kisassa oli koko ajan kovaa yritystä TWD:n ja Velocitorin määrätessä tahtia. Meistä Henkka oli alussa aktiivisesti mukana liki kaikessa alun hatkoissa. Ensimmäinen vaarallinen irtiotto tapahtui puolessa välissä kilpailua, missä entinen mestari Salermo haki TWD:n Kahilan kanssa ratkaisua. Chebicin ja Visillatalojen yhteistyö toi kuitenkin porukan kasaan.
Tämän jälkeen oli lukuisia irtiotto yrityksiä, jotka ajettiin muutamien kierroksien jälkeen kiinni.
Kun matkaa maaliin oli enää 10 kiekkaa niin huomasin hämmästyneenä, että iso ajajaryhmä oli kutistunut pieneen ryhmään, vauhti ja kolarit olivat tehneet tehtävänsä. Valitettavasti meiltä puuttui myös kaksi ajajaa ja mukana itseni lisäksi oli vain Olli.
Suurimman hämennyksen koin kuitenkin kun en nähnyt enää ennalta ajatellen kovinta kirimiestä eli Marekia porukassa. Onneksi Ollin kanssa oltiin harjoiteltu yhteen ajamista viimeisen kuukauden aikana, joten luotin siihen, että saadaan paras mahdollinen lopputulos aikaiseksi. Kilpailun ratkaisu venyi viimeiselle kierrokselle ja olimme Ollin kanssa pelipaikoilla. Ammattilaiskuski Paajasen jäätävä isku takasuoralla tuli kuitenkin niin kovana, että mahdollisuuksia vastaiskuun ei ollut. Velocitorin Nurmen Olli sen sijaan pystyi ja parivaljakko oli tiessään. Näytti siltä, että Visillatalot-Riofrio Caviar-Continental -kuskien oli tyytyminen pronssitaisteluun.
Visillatalot- Riofrio Caviar-Continental -kuskeille oli siis tarjolla vielä SM-pronssia. Vauhti koko viimeisen kierroksen oli niin hurja, että kaikki ajajat olivat helminauhana eikä ryysistä viimeiseen kurviin tullut Itse tulin viimeiseen kurviin pääjoukossa toisena ja Olli neljäntenä, eli olimme mahtavilla pelipaikoilla. Päätin lähteä samantein loppukiriin, jotta Olli pääsisi hyviin asetelmiin tulemaan peesistä. Maalisuoralla oli vastatuuli, joten tiesin, että peesistä noustaan helposti ohi.
Tämän vuoden paras kiri lähti itseltäni oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kovien kannustushuutojen saattelemana ajoin hurmoksissa. "clikc, clik, clik" - välitykset vaihtuivat suurempiin ja vauhti kasvoi. Kuulin tallipomo Sergei Kapasen vaativat huudot maalilinjan tuntumasta käskien laittamaan kaiken peliin. Näin tein ja yllätyksekseni kukaan ei mennytkään ohitseni. "Ei voi olla totta, tässähän ajettiin 'vanhana miehenä' SM-kisoissa podiumille. Ohhoh", oli ensimmäinen ajatukseni. Pronssi-mitali tuntui melkein paremmalta kuin saman kisan voitto vuonna 2004 Kälviällä. Yhdeksän vuoden tauon jälkeen takaisin mitalikantaan - se on iso JES se! Olli täydensi pienen, mutta tehokkaan Visillatalot-Riofrio Caviar- Continental joukkueen panosta ollen lopputuloksissa hienosti viides. Tiimille tärkeä sm mitali oli saavutettu!
Toni
 |
| Olli ja Toni ennen starttia. Kuva: Jari Ollila |
 |
| Hienosta kuvasta kuuluu kiitos Jukka Isotalolle. |
 |
| Podium Kuva: Jari Ollila |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti