Killin Kaivin GP Hervanta Tampere 18.5

Aikaisempina vuosina Killin Kaivin GP ei ole kerännyt suuria osallistujajoukkoja, mutta tänä keväänä kyseinen korttelikisa kuului kansalliseen maantie cup:iin joka ilmeisesti  oli saanut kuskeja heräämään kisaan uudella tavalla. Kuitenkaan M-elite ja M-18 -lähtö  ei ollut paisunut mega suureksi ja useampi eliteläinen ilmeisesti valmistautui sunnuntain Rosendahliin. Lähtöviivalle kertyi noin nelisekymmentä kuskia.

Allekirjoittanut oli ajanut la korttelikisan kerran aikaisemmin, viime vuonna, josta reitti oli hiukan muuttunut. Nykyinen, n. 900 m mittainen reitti piti sisällään nopeasti ajettavia ”ysikymmpisiä” ja maalisuoralle käännyttäessä neulansilmän joka oli radan teknisin osuus, jolloin vauhti hidastui selkeästi. Neulansilmästä kiihdyttäen aukeni n. 200 m loivaan ylämäkeen maalisuora. Varmasti jokainen kuski tiedosti, jo lähtöviivalla että keulille tuohon vikaan kurviin tultaessa pitää itsensä tuupata jos meinaa Tampereen Yrityksen palkintorahoja päästä pokkaamaan.

Kisan lähtö oli klo 16 ja ilmat piteli, vaikka sateen uhkaa olikin ilmassa. Team Visillatalot – Continental oli vahvasti edustettuna. Meillä mukana Elitessä Leppänen, Koski, Järvinen, Hokka, Lehtimäki, Onnela ja Mäkelän Jouko, lisäksi Kosken Lauri oli edustettuna M-18 sarjassa. Kisapalaverissa ennen starttia pyrittiin lähteä ajamaan kisaa siten, että irti yritetään ja mieluiten aina kahdella miehellä siellä olisi hyvä olla, sillä miesylivoima meikäläisillä oli muihin porukoihin nähden. Toisille myös muistuteltiin, että aktiivista ajoa ja pidetään vauhtia yllä.

Kisalähti heti paukusta vauhdikkaasti liikkeelle Lehtimäen Tonin ansiosta, joka sai porukan venymään äärimmilleen. Porukka venyi venymistään ja ensimmäisten kierrosten aikana oli katoa käynyt. Pääjoukko pysyi kuitenkin pakassa ja vuoron perään kuskeja irtosi, joka piti vauhtia varsin kovana ensimmäisen puolen tunnin aikana. Irti näytti olevan vaikea päästä. Kisan puolivälissä, 30 minuutin kohdalla kellotettiin välikiriä ja siinä Mansnerin Kim näytti kyntensä. Itse en kyllä niitä nähnyt, vaan tarkkailin tilannetta taaempaa.

Välikirin jälkeen vauhti hiukan rauhoittui, ja matkan teko oli  paikon aggressiivista kiihdyttelyä ja välien ajamista kiinni. Irti ei näyttänyt edelleenkään kukaan pääsevän, sillä se olisi ilmaisesti vaatinut hiukan teknisemmän radan pitäen sisällään enemmän putkelta kiihdyttelyä.

60 minuuttia oli ajettu ja viimeiselle  5 kierroksille lähdettiin -pakassa. Katoa oli käynyt ja kisassa mukana oli noin puolet lähteneistä. Pökälä nostatti kovasti vauhtia ja sai mukaansa Hietalaa, Leppästä ja Kosken, kun 4 kierrosta oli matkaa maaliin. Väliä tuli Pökälän toimesta selkeän välin verran, mutta pääjoukkoa kiinnosti ajaa ja tulimme kiinni parin kierroksen jälkeen. Vauhtia oli loppuun saakka eikä liiemmin tarvinnut kyttäillä vaan viimeisellä kahdella kierroksella haettiin jo selkeästi omaa paikkaa. Itse sain pidettyä hyvin paikkaani Leppäsen ansiosta, jolle vinkkasin takapyörältä, että täällä tullaan. Kuitenkin Nurmi taitavasti nyppäsi ennen tuota viimeistä neulansilmää päästen siihen Hietalan kanssa ennen meikäläistä. Kurvista avasin sen mitä ehti, mutta sijoitukset pysyivät. Nurmi 1. Hietala 2. ja Koski 3.

Moni muukin kuski varmasti totesi, että jalkaa olisi ollut lopussa, mutta oma sijainti oli sen verran takana tai muuten väärin sijoittuneena ettei ollut enää aikaa ja matkaa. Yleisesti mainittakoon, että kisa oli vauhdikas, eikä siitä varmasti kukaan helpolla päässyt. Tilanteet vaihtuivat välillä kovan vauhdin johdosta kierros kierrokselta. Pyöräily lajina osoitti taas  monipuolisuutensa.

OK